Suomen kansallismuseo

Mikä on Suomen kansallismuseo?

Lyhyesti sanottuna kansallismuseo pitää huolta sekä ohjelmistoista että yleisöpalveluista kymmenessä museossa ja linnassa. Vanhimpia museokohteita ovat Hämeen linna sekä Olavinlinna, mutta myös Askaisissa sijaitseva Louhisaaren kartanolinna. Museon päämuseorakennus on Helsingissä Mannerheimintiellä ja se on valmistunut vuonna 1910. Myös Helsingin Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk sekä kalastusmaja Langinkoski kuuluvat samaan ryppääseen. Kaikki kohteet ovat hyvin merkittäviä historiallisesti. Joten toiminta ei ole keskittynyt pelkästään Helsinkiin vaan sitä on tarjolla myös muualla Suomessa. 

Itse kansallismuseo tarjoaa paljon nähtävää. Se tarjoaa mahdollisuuden tutustua kulttuuriin sekä sen vuosien mittaan kokemaan muutokseen. Kaiken sen pohjalta on paljon helpompi ymmärtää elämää, ihmisyyttä sekä aikaa. Suomen kansallismuseo syntyi vuonna 1893, jolloin useita kokoelmia yhdistettiin.

Suomen kansallismuseo toimii siis monessa kohteessa ja sen taidekokoelmat ovat esillä monissa muissakin museoissa maantieteellisesti etelästä pohjoiseen eli Lappiin asti. Museoissa on tarjolla perusnäyttelyt sekä vaihtuvia, monipuolisia ohjelmistoja.

Kansallismuseon taidekokoelmat

Taidekokoelmat kertovat ihmisten elämästä, tapahtumista, historiasta ja yhteiskunnasta. Niiden tarkoitus on herättää paljon tunteita sekä synnyttää uusia ideoita. Siksi ne ovatkin kaikkien kulttuuriperintö sekä kansallisomaisuutta. Kokoelmia on kerätty 1700-luvun lopulta saakka. Kun Suomen kansallismuseo avattiin, kokoelmia on kartutettu hyvinkin suunnitelmallisesti. Kokoelmia onkin paljon.

Nämä laajat kulttuurihistorialliset kokoelmat sisältävät kaikkiaan noin 550 000 esinettä. Työ ei ole päättynyt näihin kokoelmiin vaan se kasvavat sitä mukaa, kun historia kulkee eteenpäin. Näissä kokoelmissa näkyy selkeästi elävä kulttuuriperintö ja tämä kaikki pitää saada yleisön näkyville ja tietoisuuteen. Uuden teknologian myötä kokoelmia on pystytty hyödyntämään täysin uusilla tavoilla ja ne ovat vuorovaikutteisia yleisön kanssa.

Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo

Linnojen merkitys historiassa

Hämeen linnan historia on mielenkiintoinen. Se on kokenut sekä loistoa että rappion. Sen rakennustyöt on kaiketi aloitettu jo 1200-luvun lopulla ja päätös sen rakentamisesta syntyi Birger jaarlin tekemän “ristiretken” aikana. Ideana oli, että tämä maakunta tulee liittää kiinteästi uuteen emämaahansa eli Ruotsiin. Ja siihen tarvittiin vahva sotilaallinen tukikohta. Näistä syistä linnan rakentaminen aloitettiin.

Olavinlinna puolestaan on rakennettu varsin harvaan asutulle seudulle. Se on perustettu 1475 ja sen perusti Viipurin käskynhaltija Erik Akselinpoika Tott. Linna perustettiin jyrkälle kalliosaarelle, kahden vesireitin risteyskohtaan pelkästään puolustuksellisesta näkökulmasta. Sitä oli vihollisen vaikea lähestyä ja toisaalta vesitie oli varsin kätevä, kun rakennustarvikkeita kuljetettiin paikalle. Olavinlinnan rakennusvaiheet on 3D mallinnettu. Uusi tekniikka saa kaiken näyttämään upealta samalla tyylillä kuin Tiedekeskus Heureka esittelee tieteen saavutuksia.

Suomen kansallismuseo pääkaupunkiseudun vetonaula

Kansallismuseon sijaintipaikaksi pääkaupunkiseutu on hyvin luonnollinen, jos mietitään, millaista roolia Suomen kansallismuseo kantaa. Pääosin kaikki kokoelmat karttuvat lahjoituksina ja museon toimintaan osallistuu myös paljon vapaaehtoisia. Ohjelmisto ei koostu pelkästään pysyvistä näyttelyistä vaan tarjolla on myös vaihtuvia näyttelyjä, tapahtumia, teemaopastuksia sekä tärkeänä osana myös teematyöpajat. Tapahtumia toteutetaan mielellään yhdessä yleisön ja kumppaneiden kanssa. Jokaisessa museossa ja linnassa toimivat museokaupat sekä tietenkin museoravintolat. Näistä kohteista löytyy myös tiloja juhla- sekä kokouskäyttöön.

Olavinlinna on myös merkittävä matkailukohde ja siellä pidetään lukuisia juhlia. Aino Ackté järjesti kesällä 1912 ensimmäiset oopperajuhlat, jotka olivat alkusysäys 1967 jokavuotisiksi muuttuneille oopperajuhlille. Olavinlinnaa on entisöity useaan otteeseen jo 1800-luvun lopulla sekä 1900-luvulla. Laajamittaisin restaurointi aloitettiin vuonna 1961 ja saatiin päätökseen vuonna 1975, jolloin oli linnan 500 -vuotisjuhla. Tämän jälkeen on tehty vuosittain pienempiä vuosikorjauksia. Linnan restauroidut tilat ovat erinomaiset monenlaisten tilaisuuksien järjestämiseen.